Historia

Pakolliset opintojaksot (LOPS21)

Ihminen ja ympäristö, 4 op (HI1.GE1)

Tällä ainerajat ylittävällä opintojaksolla kahta moduulia kuljetetaan saman periodin aikana rinta rinnan. Yhteisopetus toteutuu moduulien jakamien keskeisten temaattisten yhtymäkohtien kautta, tai ”ainekohtaisten käsiteparien” kautta. Kussakin teemassa tai käsiteparissa historiallista kontekstia tehdään ymmärrettäväksi maantieteen ilmiöiden avulla ja opiskelijan ymmärrys molemmista oppiaineista kehittyy siirryttäessä ajallisesti teemasta seuraavaan.

Maantieteen moduulissa tutustutaan maantieteeseen tieteenalana, ympäristön ja ihmiskunnan muutoksiin sekä niiden ratkaisukeinoihin. Samat teemat ovat toistuneet ihmiskunnan historiassa, jota selvitetään yhdessä historian moduulin kanssa.

Temaattiset yhtymäkohdat (ainekohtaiset käsiteparit):

Teema 1: Varhaisten korkeakulttuurien tuho – eroosio, aavikoituminen

Teema 2: Historian eri aikakaudet – väestönkehitys

Teema 3: Löytöretket, imperialismi ja globalisaatio – vieraslajit ja ympäristön muutos

Teema 4: Teollistuminen – ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat

Teema 5: Teollistuminen – kaupungistuminen / slummiutuminen

Teema 6: Luokkayhteiskunta – köyhyys ja segregaatio

Kansainväliset suhteet, 2 op (HI2)

Opintojaksolla tutustutaan kansainvälisten suhteiden käsitteistöön ja mekanismeihin keskittymällä viimeisen 150 vuoden historiaan ja siihen, millaisen ideologiat, trendit ja innovaatiot ovat ohjailleet valtioiden ja muiden vaikutusvaltaisten instituutioiden keskinäisiä kanssakäymisiä. Esimerkkeinä toimivat demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu, imperialismi tai kylmän sodan aikainen lännen ja idän ideologinen kilpailu.

Erityistä huomiota kiinnitetään maailmanhistorian suuriin konflikteihin, suoriin ja epäsuoriin.

Historiallisia kehityslinjoja tarkastellaan sillä tavoitteella, että opiskelijalle muodostuisi hyödyllinen ja kokonaisvaltainen käsitys maailman nykyisestä poliittisesta ja taloudellisesta tilasta sekä siihen johtaneista tekijöistä.

Itsenäisen Suomen historia, 2 op (HI3)

Itsenäisen Suomen historian opintojaksolla tarkastellaan ajanjaksoa Suomen sodasta aina viimeaikaisiin kehityksiin. Opiskelija perehtyy autonomian ajan Suomen tapahtumiin ja kehityslinjoihin, nationalismiin, sortokausiin, sekä niihin tapahtumiin, jotka johtivat itsenäisen valtion syntyyn.

Itsenäistymisen jälkeisissä tapahtumissa tarkastellaan valtion ja kansakunnan taloudellista ja poliittista taivalta läpi vuosisadan. Huomiota kiinnitetään historian kipukohtiin aina sisällissodasta toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin sekä kylmän sodan kauden Suomettumiseen. Toisaalta kansallista ylpeyttä vahvistetaan perehtymällä talvisodan hengen tai suomalaisen hyvinvointivaltion käsitteisiin.

Erityistä huomiota kiinnitetään Suomen menneisyydestä tehtyihin erilaisiin tulkintoihin ja niiden kehitykseen historiantutkimuksen edistymisen myötä. Opiskelijat kartuttavat historiallisia taitojaan esimerkiksi näitä erilaisia näkökulmia vertailemalla.

Opintojakson keskeinen tavoite on auttaa opiskelijaa selkeyttämään kansallista identiteettiään ja kehittämään näkemystään siitä, mitä Suomi tänä päivänä on. Tämä onnistuu historiallisten tapahtumien kokonaisvaltaisella ja monipuolisella ymmärtämisellä.

Valinnaiset opintojaksot

Eurooppalainen ihminen, 2 op (HI4)

Miksi demokratia on länsimaissa ylivoimaisesti yleisin hallintomuoto? Miten on mahdollista, että vain parissa sadassa vuodessa tiede on mahdollistanut ihmiskunnalle älypuhelimet ja Mars- lennot?

Tämänkaltaiset kysymykset löytävät helpommin vastauksensa, kun opintojakso on käyty. ”Eurooppalainen ihminen”-opintojakson aikana tarkastellaan länsimaisen ajattelun keskeisimpiä kehityslinjoja aina antiikista nykypäivään. Aatehistorian avulla rakennamme ymmärrystä siitä, miten ennen ajateltiin ja miten nykyaikana länsimaissa valtaa pitävät ideologiat ovat muotoutuneet. Opintojaksolla opiskeltavat sisällöt ja taidot auttavat opiskelijaa ymmärtämään nykyistä poliittista ja talouteen liittyvää keskustelua liberalismin, rationalismin, ja sosialismin kaltaisten käsitteiden tullessa tutuiksi. Opiskelija oppii myös tunnistamaan uskonnollisia erimielisyyksiä sekä taiteen erilaisia suuntauksia ja ymmärtämään uskonnon ja taiteen merkitystä esimerkiksi politiikkaa ajatellen.

Ruotsin itämaasta Suomeksi, 2 op (HI5)

Valinnaisella opintojaksolla perehdytään Ruotsin vallan aikaiseen Suomen historiaan. Tarkasteluväli ulottuu keskiajalta Suomen kirjoitetun historian alkamisesta Suomen sotaan.

Opintojakso tukee HI3- opintojaksolla saavutettuja tietoja ja taitoja taustoittamalla suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin kehitystä vuorovaikutuksessa emämaa Ruotsin ja muiden Itämeren maiden kanssa. Opintojaksolla pohditaan esimerkiksi sitä, mikä Suomesta teki erityislaatuisen osan monikansallista valtakuntaa. Opintojaksolla pyritään ottamaan huomioon paikallishistoria sekä Suomen alueella vaikuttaneiden toisten kansojen, kuten saamelaisten historia.

Maailman kulttuurit kohtaavat, 2 op (HI6)

Toisin kuin aiemmissa historian opintokokonaisuuksissa, ”Maailman kulttuurit kohtaavat” – opintojaksolla perehdytään Euroopan ulkopuolisten kulttuurien historiaan. Erityinen painotus on kuitenkin näiden kulttuurien ja eurooppalaisten välisessä kohtaamisessa ja tähän liittyvässä ideologisessa jännitteessä. Opintojakson keskeinen tavoite on tehdä ymmärrettäväksi eurooppalaisten 1600-luvulta moderniin aikaan vahvistunut historiallinen poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen ylivalta – eurosentrinen suhtautuminen toisiin kulttuureihin. Ilmiötä tutkitaan myös muiden kulttuurien välisenä etnosentrisyytenä.

Opintojaksolla perehdytään Afrikan, Aasian, Amerikan ja Australian kulttuureihin ja pyritään ymmärtämään näiden omalaatuisuutta – niin hyvin kuin mahdollista – tarkasteltavien kulttuuripiirien omilla ehdoilla. Samalla tutustutaan kolonialismin ja imperialismin, sekä lopulta menneisyydenhallinnan käsitteisiin ja pohditaan erilaisten tehtävien avulla kulttuurien välisten historiallisten tapahtumien merkitystä nykyaikaa ajatellen.

Kohti historian ylioppilaskoetta, 2 op (HI7)

Opintojaksolla kerrataan lukion historian keskeiset asiat ja harjoitellaan ylioppilaskokeessa kohdattaviin erilaisiin tehtävätyyppeihin vastaamista. Opintojakso huipentuu preliminäärikokeeseen, joka antaa opiskelijalle hyvän kuvan siitä, millaiseen arvosanaan osaaminen riittää, ja mitä kannattaa parantaa.

LOPS16

Kurssien suoritusjärjestys on vapaa.

Pakolliset kurssit

HI1 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa

Kurssilla tutustutaan yhteiskunnallis-taloudellisten rakenteiden keskeisiin muutoksiin sekä sosiaali- ja ympäristöhistoriaan maanviljelyksen alusta nykyaikaan.

HI2 Kansainväliset suhteet

Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä ja valtasuhteiden muutoksia 1900-luvun alusta nykypäivään.

HI3 Itsenäisen Suomen historia

Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja taustoineen autonomian ajan loppupuolelta nykyaikaan.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys

Kurssi tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään.

HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Kurssi tarkastelee Suomen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa autonomian ajalle asti.

HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat

Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.

Koulukohtainen soveltava kurssi

HI7 Historian kertauskurssi

Yo-kokeeseen valmentava kurssi. Kurssin laajuus 1 kurssi. Suoritusmerkintä.